Julkaistu: 18.11.2020
Vuonna 2020 korjausvelasta tuli yksi keskeisimmistä teemoista suomalaisessa asunrakentamisessa ja taloyhtiöiden päätöksenteossa. Useat kiinteistöalan raportit osoittivat, että etenkin 1960–1980-luvuilla rakennettujen talojen korjaustarpeet olivat kasautuneet ja siirtyneet vuodesta toiseen, mikä oli päässyt kasvattamaan korjausvelkaa merkittävästi.
Kasvava korjausvelka ei näy ainoastaan tulevien remonttien kustannuksissa, vaan sillä on myös suora vaikutus asuntojen arvoon ja kysyntään. Ostajat tarkastelevat aiempaa tarkemmin taloyhtiöiden tulevia hankkeita, vastikeriskejä sekä sitä, kuinka hyvin kiinteistöä on ylläpidetty.
Miksi korjausvelka kasvoi?
- Remonttien lykkääminen useilla tilikausilla
- Kunnossapidon alibudjetointi taloyhtiöissä
- Rakennuskannan ikääntyminen yhtäaikaisesti suurilla alueilla
- Kasvaneet tekniset vaatimukset (LVIS, ilmanvaihto, energiatehokkuus)
Mitä vaikutuksia tällä on asuntojen arvoon?
- Asuntojen hinnat eriytyvät voimakkaammin taloyhtiön kunnon perusteella
- Ostajat vaativat kattavampia selvityksiä tulevista remonteista
- Laadukkaasti ylläpidetyt kiinteistöt nousevat arvossa suhteessa muita nopeammin
- Remonttien hallittu toteutus parantaa myyntinopeutta ja ostajien luottamusta
Korjausvelan hallinta on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii selkeän suunnitelman ja realistiset budjetit. Kun remontit toteutetaan ennakoiden ja teknisesti kestävästi, kiinteistön arvo säilyy – ja usein myös nousee.
Idea Remontit -tiedote.
Idea Remontit Konsepti 