Julkaistu: 4.12.2025 – Idea Remontit -tiedote
Kotitalousvähennys on yli 25 vuoden aikana muokannut suomalaista remonttimarkkinaa. Tuki vähentää yksityishenkilön verotusta silloin, kun tämä teettää esimerkiksi kylpyhuoneremontin, keittiöremontin tai pintaremontin kotonaan. Vaikka se näkyy lopulta vain laskussa, vähennyksellä on ollut suuri vaikutus siihen, millä tavalla remontteja on Suomessa myyty, hinnoiteltu ja toteutettu.
1997: Kotitalousvähennys aloitettiin alueellisena kokeiluna
Kotitalousvähennys otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1997 alueellisena kokeiluna. Vähennystä testattiin ainoastaan Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä, ja sen tarkoituksena oli selvittää, voiko verovähennysmalli lisätä kotona teetettyjen palvelujen ja remonttien kysyntää sekä vähentää harmaata taloutta.
Samaan aikaan muualla Suomessa kokeiltiin erilaista mallia, jossa tukea ohjattiin yritysten kautta suoraan palveluntarjoajille. Kokeilun lopputuloksena verovähennys osoittautui sekä käytännöllisemmäksi että paremmin toimivaksi malliksi kuluttajien näkökulmasta, minkä vuoksi se päätettiin myöhemmin laajentaa koko maahan.
2001: Koko maan laajuinen
Vuonna 2001 vähennys laajennettiin koko Suomeen. Suorasta yritystuesta luovuttiin kokonaan, mikä vahvisti mallin, joka meille on nyt tuttu – yksityishenkilö tilaa työn ja saa itse verovähennyksen.
2005: Vähennys laajeni myös sukulaisten asuntoihin
Vuodesta 2005 alkaen kotitalousvähennyksen saattoi käyttää myös:
- omien vanhempien
- puolison vanhempien
- ottovanhempien
- kasvattivanhempien
asunnossa tehtävään remonttiin. Tämä lisäsi vähennyksen käyttöä erityisesti ikääntyneiden asuntojen peruskorjauksissa.
2009: Harmaan talouden torjunta korostui
Vuonna 2009 vähennys nousi merkittävään rooliin harmaan talouden torjunnassa. Remonttimarkkinoita seurattiin tiukemmin, ja vähennys nähtiin keinona ohjata työtä pois käteisestä ja kohti dokumentoitua, vastuullista työtä.
Vähennys alkoi vaikuttaa myös yritysten toimintatapoihin: asiakkaan verovähennysoikeus ohjasi palveluiden hinnoittelua ja laskutusta kirjalliseen muotoon.
2013: Vähennys oli laajasti käytössä
Vuonna 2013 vähennystä hyödynsi noin 390 000 suomalaista, ja kokonaiskustannukset olivat noin 335 miljoonaa euroa. Remontit olivat suurin vähennyksen saaja, mikä vahvisti kotitalousvähennyksen asemaa myös rakennusalalla.
2021: Tutkimustulos kyseenalaisti vaikutuksia
Vuonna 2021 julkaistu tutkimus arvioi, ettei kotitalousvähennys lisännyt palveluiden kysyntää merkittävästi. Tuloksia kommentoitiin ristiriitaisin näkemyksin, mutta selvää oli: vähennys oli jo kasvanut kiinteäksi osaksi markkinaa, ja sen poistaminen voisi vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen enemmän kuin sen olemassaolo.
2023: Yritykset voivat ilmoittaa vähennystiedot asiakkaan puolesta
Vuonna 2023 remonttialaa helpottanut uudistus tuli voimaan: palveluntarjoajat voivat toimittaa vähennykseen tarvittavat tiedot suoraan verottajalle. Tämä vähensi asiakkaan paperityötä ja virheitä.
2025: Nykytila
Vuonna 2025 kotitalousvähennys on yhä yksi merkittävimmistä remontteja ohjaavista veroeduista.
Tänä vuonna:
- enimmäismäärä on 1 600 € per henkilö
- puolisot voivat saada yhteensä 3 200 €
- vähennys on 35 % työn osuudesta
- omavastuu on 150 €
Tärkeää on huomata: vähennys ei koske materiaaleja tai tavaroita, vaan vain työtä.
Kotitalousvähennys ja Idea Remontit Konsepti
Kotitalousvähennys tukee työn arvostusta – täsmälleen sama ajatus, jonka varaan Idea Remontit Konsepti on rakennettu. Kun vähennys kohdistuu nimenomaan työn osuuteen, se nostaa tekijän kädenjäljen merkitystä.
- asiakas hyötyy työn laadusta
- tekijä hyötyy ammattitaidosta
- markkina ohjautuu vastuulliseen toimintaan
Työn jälki on arvo, ei kuluerä.
Idea Remontit Konsepti 